Kissan hoito

Jotta kissa pysyisi terveenä ja hyväkuntoisena, tarvitsee se oikeanlaisen ruokinnan lisäksi muutakin huolenpitoa.

Turkki

Burman turkki on kiiltävä, silkinhieno, vartalonmyötäinen ja erittäin lyhyt. Tämän vuoksi turkin hoito on hyvin yksinkertaista, säännöllinen kampaaminen tai harjaaminen riittää, jos turkki on likaantunut, sen voi pestä miedolla kissan shampoolla. Turkki kuivataan paksulla pyyhkeellä ja annetaan kissan huolehtia lopusta. Kun turkki on pintakuiva, sen voi kammata tiheäpiikkisellä kammalla tai harjata luonnonharjasharjalla.

Kissa puhdistaa turkkiaan usein, joten sille voi tulla karvapalloja, joka on vähitellen vatsaan kertynyttä irtokarvaa. Yleensä karvapallo poistuu suoliston kautta tai kissa oksentaa sen. Kissoilla on tapana syödä ruohoa ennen kuin ne oksentavat karvapallon. Ruoho käynnistää oksennusrefleksin, jolloin karvapallo tulee ylös. Useimmissa lemmikkitarvikeliikkeissä myydään kissanruohoa ruukuissa. Kissalle kannattaa ostaa kissanruohoa ja asettaa astia paikkaan, jossa kissa usein käy.

Silmät ja korvat

Kissalla voi silloin tällöin esiintyä silmävuotoa tai kuivunutta rähmää silmäkulmassa. Silmät puhdistetaan tarvittaessa pyyhkimällä silmäkulmaa ja tahriintunutta silmänalustaa esim. keitettyyn, jäähdytettyyn veteen kostutetulla vanutupolla. Apteekeista ja lemmikkieläinkaupoissa on saatavana erityisiä koirille ja kissoille tarkoitettuja silmänpuhdistusnesteitä. Jos kyynelvuoto on runsasta tai rähmää näyttää olevan paljon ja se on väriltään kellertävää tai limaista, ota yhteys eläinlääkäriin.

Kissan korvat tarkastetaan viikoittain ja ulkokorvaan mahdollisesti kerääntynyt vaikku poistetaan varovasti pumpulipuikoilla. Kissoille myytäviä korvavesiä voi tarvittaessa käyttää puhdistukseen. Jos huomaat, että kissan ravistelee jatkuvasti päätään, raapii korviaan tai sen korvissa on runsaasti kuivaa, kahvinpurua muistuttavaa eritettä, voi vaivan syynä olla korvapunkkitartunta. Eläinlääkärin diagnosoi vaivan korvan eritenäytteestä, lääkkeeksi riittävät yleensä korvatipat.

Kynnet ja hampaat

Kynnenkärjet lyhennetään säännöllisesti kissoille erityisesti suunnitelluilla kynsisaksilla. Kissa vaihtaa pysyvät hampaat noin 4-6 kuukauden ikäisenä. Hampaiden vaihtuessa on hyvä seurata maitohampaiden irtoamista pysyvien hampaiden tieltä, yleensä hampaat irtoavat itsestään, mutta joskus tiukasti leukaluuhun kiilautunut maitohammas saattaa tarvita eläinlääkärin apua irrotakseen. Hammaskiveä voi kehittyä nuorellekin kissalle, se näkyy ruskeana tai kellertävänvihreänä muodostumana hampaiden pinnassa. Hammaskiveen liittyy usein pahanhajuinen hengitys ja ikenet saattavat olla tulehtuneet. Hammaskiven muodostumista voi ehkäistä ravinnolla (sitkeät lihanpalat ja kuivaruoka) ja harjaamalla kissan hampaita.

Sairauden oireet ja eläinlääkäri

Kun vietät päivittäin aikaa pennun kanssa, opit tuntemaan sen normaalin persoonallisuuden, käytöksen, ruokailutavat sekä virtsaamis- ja ulostustottumukset. Jos muutoksia esiintyy, ne ovat usein merkki siitä, että kissalla on jokin vaiva. Kaikissa kissan terveysongelmissa ota heti yhteyttä eläinlääkäriin.

Sairauden oire voi olla mikä tahansa seuraavista: lisääntynyt juominen, äkillinen painon lasku tai nousu, muutokset ihon värissä tai kunnossa, ripuli, hengitysvaikeudet, virtsaamisvaikeudet tai verinen virtsa, kiilloton tai epätasainen turkki, kuume (kissan normaalilämpö on 39 °C), ruokahaluttomuus, väsymys tai outo käytös, punoittavat tai vuotavat silmät, nenän tukkoisuus, oksentelu.

Ripuli

Muutokset elinympäristössä ja ruokavaliossa saattavat aiheuttaa ripulia. Attapekt, Inupekt Forte tai Canikur-rakeet kissalle ovat hyviä reseptivapaita lääkkeitä ripuliin. Lääke annetaan pakkauksen ohjeen mukaisesti. Normaaliin ruokintaan palataan hoidon jälkeen antamalla kissalle aluksi helposti sulavaa ruokaa, kuten pakastekala, joka ei ärsytä ruuansulatuskanavaa. Jos kissan tila ei parane viimeistään kahden päivän kuluttua tai jos se äkillisesti huononee, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Oksentelu

Kissoilla oksentelu on suhteellisen yleistä, sillä kissahan puhdistaa ruuansulatuskanavaa oksentamalla, ks. turkki. Varsinaista oksentelua on kahta tyyppiä; todellinen oksentelu, jossa mahan lihakset ja pallea tyhjentävät koko mahalaukun sisällön ja pulauttaminen (passiivinen reaktio), jonka tarkoituksena on ainoastaan palauttaa äskettäin syöty ruoka, tämä on usein seurausta liian nopeasta syömisestä. Jos oksentelu on pitkittynyttä, säännöllistä tai oksennus sisältää verta, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin.

Rokotukset ja matohäätö

Pentu on rokotettu kissaruttoa ja kahta eri kissanuhaa vastaan. Tarkemmat tiedot pennun saamista rokotteista löydät sen rokotustodistuksesta. Kissarutto ja -nuha ovat helposti tarttuvia tauteja, vaikka kissa ei koskaan tapaisi muita kissoja ja eläisi sisäkissana, on tartuntavaara silti olemassa. Rokotukset on uusittava kerran vuodessa koko kissan eliniän ajan. Näyttelykissojen rokotussäännöt vaihtuvat niin usein, että ajantasaiset säännöt kannattaa varmistaa omasta yhdistyksestä.

Kissojen sisäloisista yleisimmät ovat suolikaiset ja heisimadot. Suolikaisia kissa voi saada mm. ympäristöstään, heisi- eli lapamatoja taas keittämättömistä järvikaloista. Pentu on saanut matohäädön vähintään kolmeen kertaan, jatkossa sinun tulee huolehtia säännöllisistä matohäädöistä vähintään kahdesti vuodessa. Apteekeista ja eläinlääkäreiltä saa sopivia matolääkkeitä, pakkauksen ohjeita tulee noudattaa huolellisesti.

Kastraatio ja sterilisaatio

Sukukypsä uros on levoton ja äänekäs, lisäksi pojan pistävänhajuiset “rakkauskirjeet” saattavat turmella huonekalut tai tapetit. Sukukypsyyden uroskissat saavuttavat yleensä kuuden kuukauden ja yhden vuoden iän välillä, tämä on myös paras aika kastraatiolle. Toimenpide on hyvin yksinkertainen ja siinä poistetaan kivekset. Seuraavana päivänä kissa on täysin normaali.

Naaras saa ensimmäisen kiiman viiden kuukauden ja yhden vuoden iän välillä. Kiima kestää muutamasta päivästä viikkoon ja voi toistua jopa kahden viikon välein. Kiima-aikaan naaras on letoton ja hyvin äänekäs. Kiiman esto on mahdollista eläinlääkärin määräämillä pillereillä, mutta pitkäaikaisessa käytössä ne saattavat aiheuttaa sivuvaikutuksia kuten lihomista ja kohtutulehduksia. Paras aika naaraskissan sterilisaatioon on ensimmäinen kiiman aikoihin. Leikkauksesta toipuminen kestää muutamia päiviä.